Virtavesien hoitoyhdistys istutti vuonna 2013 yhteensä 82 700 kappaletta taimenen silmäpisteasteella olevaa mätimunaa. Talkoovoimin tehdyt istutukset koostuivat yhteensä aavistuksen alta 11 litrasta silmäpisteasteella olevaa mätiä. Istuttamisessa tarvittiin yhteensä 83 Whitlock-Vibert –mallista mätirasiaa.

Vuonna 2013 kotiutusistutuksia tehtiin 12 eri vesistöön kuuden eri kunnan ja kaupungin alueelle Uudellamaalla tarkoituksena palauttaa näihin luontaisesti lisääntyvät lohikalakannat. Näissä erillisiä istutuskohteita oli yhteensä 27 kappaletta.

Virho hankki istutettavaa taimenen mätiä yhteensä 7 litraa. Kaikki vuonna 2013 hankittu taimenen mäti oli uusimaalaista Ingarskilanjoen kantaa ja viljelylaitoksella käsitelty ns. alitzariini-värjäyksellä. Tämä mahdollistaa kyseisten istukkaiden tunnistamisen tulevaisuudessa luonnonkaloista esimerkiksi merialueen saaliista. Tarvittaessa tunnistaminen tapahtuu taimenten pään sisällä olevia otoliittejä, eli kuuloluita tutkimalla. Värjäys jättää puun vuosirenkaiden tapaan merkin luutuvaan otoliittiin

Taimenen ohella oli tarkoitus istuttaa myös lohta. Jäimme kuitenkin ilman tilattua lohen mätiä, josta oli tarkoitus hautoa Karjaanjoen vesistön hautomolla poikasia istutettavaksi Mustionjokeen ja Kiskonjokeen. Nevan kannan lohen mädintuotanto oli viime vuonna ilmeisesti odotettua vähäisempää, koska laitosemokalastojen kokoa on vähitellen pienennetty. Keväällä istutusaikaan tilanne oli sellainen, että Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ei pystynyt myymään lainkaan tuottamaansa Nevan kannan lohen mätiä ulkopuolisille, koska sitä oli ainoastaan laitoksen omiin tarpeisiin ja jo aiemmin sovittuihin sopimuskasvatuksiin. Virhon ohella ilman lohi-istukkaita jäivät valitettavasti tänä vuonna muutkin etelärannikolla lohen kotiutusistutuksia suunnitelleet tahot.

Yhteistyö RKTL:n kanssa on kuitenkin sujunut aina erittäin hyvin. Vaikka lohi-istutuksia ei pystytty toteuttamaan suunnitellusti, saatiin Laukaan kalanviljelylaitoksesta vastaavasti lahjoituksena Ingarskilanjoen taimenkannan mätiä, joka jaettiin Virhon ja Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksen kesken istutettavaksi Suomenlahden alueen kotiutusistutuskohteisiin.

Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys teki taimenen mäti-istutuksia itäisellä Uudellamaalla mereen laskeviin Musti-, Porvoon-, Ilolan-, Koskenkylän-, Loviisan- ja Taasianjoen vesistöihin. Yhdistysten hedelmällinen yhteistyö on jatkunut jo useita vuosia erinomaisella menestyksellä ja suunnitelmallisen kotiutusistutus- ja kunnostustoiminnan tuloksena meritaimen- ja lohikannat ovat vähitellen palaamassa moniin Suomenlahden pohjoisrannikon länsi- ja keskiosan vesistöihin.

Itäisimmät Virhon istutuskohteet olivat tänä vuonna Helsingissä virtaavia kaupunkipuroja ja läntisimmät vastaavasti Pohjanpitäjänlahteen laskevia purovesistöjä. Istutuskohteiden painopiste oli edelleen läntisen Uudenmaan suurkunta Raaseporin pienissä mereen laskevissa vesistöissä.

Istutuksissa käytetyt mätirasiat kerättiin takaisin istutuskohteista alkukesän aikana, istukkaiden jätettyä rasiat. Vuoden 2013 istutustulos oli jälleen taimenen osalta erinomainen. Ainoastaan kahdessa kohteessa oli havaittavissa linjasta poikkeavasti heikompia istutustuloksia. Toisessakin kohteessa syynä oli se, että viime talven keskimääräistä haastavammat jääolosuhteet olivat ilmeisesti tuhonneet ainakin osan istutetuista rasioista ennenaikaisesti.

Sähkökoekalastuksia tehtiin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimesta kolmella Virhon kotiutusistutuskohteella Helsingissä, joissa kaikissa voitiin todeta istutusten onnistuneen erinomaisesti ja poikasten kasvun olleen vähintäänkin kiitettävää. Tämän kevään istukkaiden keskipituus oli yleisesti yli 10-sentin luokkaa lokakuun alkupuolella. Mätäjoessa tapahtuneesta kemikaalipäästöstä selvinneiden poikasten keskipituus oli samaan aikaan jo noin 12-sentin luokkaa.

Vanhempien istukasikäluokkien kasvun havaittiin olleen yhtälailla hyvällä tasolla kaupunkipuroissa, sillä edellisen vuoden istukkaiden pituus lähenteli jälleen jo 20-senttiä, ja moni saman vuosiluokan yksilö oli todennäköisesti jo jättänyt kotipuronsa ja siirtynyt saariston suolaisiin vesiin. Istutusten onnistumisesta kertoo myös se, että puroista saatiin tasaisesti useita eri istutusikäluokkia vastaavia yksilöitä.

Mätäjoesta löydettiin päästön jäljiltä kuolleena arviolta useampia satoja kuolleita eri-ikäisiä taimenia, huolimatta siitä, että kaloista moni päätyikin luultavasti virran mukana mereen tai eläinten ruoaksi. Runsaana esiintyneiden taimenten alkuperä oli Virhon aiempien vuosien mäti-istutuksissa. Vaikka tapaus itsessään oli surullinen, vahvisti se kuitenkin aiemmissa sähkökalastuksissa saatua kuvaa sitä, että pinta-alaan nähden kohtuullisilla mäti-istutuksilla voidaan muodostaa erittäinkin tiheitä taimenikäluokkia pienvesiin, jopa epästabiileihin laadultaan heikentyneisiin kaupunkipuroihin.

Viimevuotisten lohi-istutusten osalta saatiin kuulla iloisia uutisia Saaristomereen laskevalta Kiskonjoelta. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen koekalastuksissa todettiin Latokartanonkoskelle vastakuoriutuneilla poikasilla tehdyn kotiutusistutuksen onnistuneen erinomaisesti, sillä 1-vuotiaita lohia oli koskessa sen kantokykyä lähenteleviä tiheyksiä.

Osassa istutuskohteita rasioiden noutamisajankohta oli hieman tavanomaista myöhäisempi. Useammassa tällaisessa kohteessa tehtiin pienten virtaamien ja kirkkaan veden ansiosta näköhavaintoja saman kevään poikasten ohella myös aiempien vuosien istukkaista.

Kuluneen syksyn kuduntarkkailun perusteella useampaan paremmin seurattuun Virhon pääkaupunkiseudun viime vuosien kotiutusistutuskohteeseen on noussut paikallisten kutukalojen seuraksi myös kookkaita merivaelluksen tehneitä yksilöitä, jotka on jäljellä olevan rasvaevän, ehjän ulkomuodon ja arvioidun iän perusteella pystytty yhdistämään aiemmin tehtyihin istutuksiin tai jo ensimmäisen polven luonnon ikäluokkiin. Tulokset korostavat osaltaan myös sitä, että pidemmällä aikajänteellä onnistunut istutus, eli käytännössä luonnonvaraisen kalakannan muodostuminen, edellyttää paitsi onnistunutta istutusta, myös olemassa olevia tai kunnostuksilla palautettavia kutu- ja poikastuotantoalueita. Myös riittävillä oikein mitoitetuilla kalastuksensäätelytoimilla on suuri merkitys sukukypsien emojen turvaamiseksi niin merivaelluksen aikana, kuin itse puroissakin.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouden vastuualue on myöntänyt tänäkin vuonna merkittävää tukea Virhon kotiutusistutusten toteuttamiseen Kalatalouden edistämisvaroista. Niillä on mm. tehty istutuksiin tarvittavia hankintoja ja katettu istutuskustannuksia.

RKTL:n Laukaan kalanviljelylaitoksen ystävällinen henkilökunta lahjoitti tänäkin vuonna huomattavan erän ylimääräiseksi jäänyttä taimenen mätiä käytettäväksi kotiutusistutuksiin. Tutkimuslaitoksen Helsingin toimipisteen kanssa tehtiin vastaavasti jälleen yhteistyötä pääkaupunkiseudun istutuskohteiden koekalastusseurantojen merkeissä.

Vuosien 2013 - 2008 istutusten tarkemmat tiedot löytyvät istutus-tiedostosta.

Virhon aikaisemmat istutukset vuosilta 2003 - 2007 on kerätty tänne.

Tiedoston avaamiseen tarvitset Acrobat-lukuohjelman, jonka voit ladata ilmaiseksi Adoben kotisivulta.

Teksti ja kuvat: Aki Janatuinen