Vesistöalueet

Karjaanjoen vesistö
Vantaanjoen vesistö
Espoon virtavedet
Helsingin purot
Yleistä
Siuntionjoen vesistö
Mäntyharjun reitti

Toiminta vuosina 1999-2008

Vanhat sivut

Istutukset

2008-

2003-2007

Vantaanjoki mediassa

2015
2014
2013
2016

Nelosen uutisten juttu Glomsinjoen talkoista 6.9.2008

Liity jäseneksi

Voit vaihtaa ajatuksia virtaavista vesistä kaltaistesi seurassa. Saat apua lupien ja rahoituksen hakemiseen, talkooapua ja muiden kokemuksiin perustuvia neuvoja.

Jäseneksi pääset, kun ilmoitat yhteystietosi sihteerille ja maksat jäsenmaksun 10 euroa tilille FI8040061040081493. Kirjoita maksun lisätietoja kohtaan jäsenmaksu sekä nimesi ja s-postiosoitteesi/osoitteesi.

Taimenet kutevat Vantaanjoen latvapuroissa18.10.2009

ei kuvaa


Vantaanjoen latvapuroissa taimenia kutee parhaillaan ja osa on jo kutenutkin.

ei kuvaa

Latvapurojen taimenet saattavat olla alkuperäistä Vantaanjoen taimenkantaa, tai istutettua vanhaa kantaa, mikä on hyvin sopeutunut Vantaanjoen oloihin. Näitä taimenia ja niiden elinalueita pitää suojella aivan erityisesti.

ei kuvaa
Ylimalkaan luontaisesti lisääntyvät taimenet ovat arvokkaita.


ei kuvaa
Kutuaikana urokset ovat agressiivisia ja ajavat toisia uroksia pois kutupaikalta, jolloin niille saattaa syntyä vammoja. Tämän kalan selkäevän etureuna on nirhaantunut kutukamppailuissa.


ei kuvaa
Kudun aluksi naaras kaivaa soraikkoon kuoppaa.


ei kuvaa
Urosten välisissä kamppailuissa hyvin pärjännyt uros tulee naaraan vierelle, hieman sen taakse.

ei kuvaa
Naaras päästää mätimunia, jotka viereen tullut uros hedelmöittää maidillaan.


ei kuvaa


Naaraan kaivaessa lisää kuoppaa, soraa siirtyy virran mukana hedelmöitetyn mädin päälle ja mäti jää soran sisään suojaan.

ei kuvaa
Hedelmöitetty mäti on soraikon sisällä suojassa.


ei kuvaa
Osa mädistä kulkeutuu virran mukana kutupaikan alapuolelle ja jää huonompaan suojaan, mutta osa tästäkin mädistä päätyy soraikon ja kivien koloihin ja pysyy hyönteisiltä ja muilta pedoilta suojassa keväällä tapahtuvaan kuoriutumiseen saakka.

Mäti kehittyy poikasiksi soraikon sisällä ja poikaset kuoriutuvat soraikon sisään huhtikuussa. Poikaset saavat ravintonsa aluksi vatsan alla olevasta ruskuaispussista. Kun ruskuaispussi on käytetty loppuun, poikanen kaivautuu soraikosta ja alkaa pyydystää ravintoa uimalla.

Vantaanjoen oloissa 20...25 mm pituiset poikaset ilmestyvät vapaaseen veteen uimaan touko-kesäkuun vaihteessa, usein vasta kesäkuun puolella.

Kutusoraikoilla ei saa kahlata missään tapauksessa ennen kesäkuuta, mielellään ei ennen kesäkuun puoltaväliä, jotta poikaset eivät murskaannu soraikon sisällä, tai huonosti uivina sen päällä.


Teksti ja kuvat: Kari Senholm