Vesistöalueet

Karjaanjoen vesistö
Vantaanjoen vesistö
Espoon virtavedet
Helsingin purot
Yleistä
Siuntionjoen vesistö
Mäntyharjun reitti

Toiminta vuosina 1999-2008

Vanhat sivut

Istutukset

2008-

2003-2007

Vantaanjoki mediassa

2015
2014
2013
2016

Nelosen uutisten juttu Glomsinjoen talkoista 6.9.2008

Liity jäseneksi

Voit vaihtaa ajatuksia virtaavista vesistä kaltaistesi seurassa. Saat apua lupien ja rahoituksen hakemiseen, talkooapua ja muiden kokemuksiin perustuvia neuvoja.

Jäseneksi pääset, kun ilmoitat yhteystietosi sihteerille ja maksat jäsenmaksun 10 euroa tilille FI8040061040081493. Kirjoita maksun lisätietoja kohtaan jäsenmaksu sekä nimesi ja s-postiosoitteesi/osoitteesi.

Virhon sähkökalastukset Vantaanjoella vuonna 201007.10.2010

ei kuvaa
Taimenen nollikas (1-kesäinen taimen, syntynyt keväällä 2010)


Virho on viime viikkoina sähkökalastanut Vantaanjoen vesistön latvaosissa kotiutusistuttamiaan ja kunnostamiaan sivujokia ja –puroja ja kahta koskea pääuomassa.


ei kuvaa


ei kuvaa
Sähkökalastusta Vantaanjoen sivujoen latvoilla


Vantaanjoen vesistön alaosissa kalastettiin yhteistyössä Vantaan ympäristökeskuksen kanssa Virhon kotiutusistutuskohteena olleita sivujokia ja -puroja joiden kunnostamista parhaillaan harkitaan.


ei kuvaa
Luhtajoki


Ylimmillään sähkökalastettiin Riihimäellä ja alimmillaan Vantaalla. Itäisimmät paikat kalastettiin Mäntsälässä ja läntisimmät Nurmijärvellä. Kaikkiaan kalastettiin 20 koealaa.


ei kuvaa
Sähkökalastusta Vantaanjoen sivujoen latvoilla


Virhon Vantaanjoen vesistön latvaosissa kotiutusistuttamista ja kunnostamista sivujoista ja -puroista löytyi eri ikäisiä taimenia yhtä sivujoen latvaosaa lukuunottamatta, josta taimenet puuttuiva kokonaan. Syynä on todennäköisesti ollut viime kesänä tapahtunut uoman kuivuminen. Taimenen nollikkaita (keväällä 2010 syntyneitä) löytyi viime vuotista enemmän, joten taimenen luonnonlisääntyminen on vahvistunut näillä alueilla.

ei kuvaa
Taimenen nollikas (1-kesäinen, syntynyt keväällä 2010)

ei kuvaa
1-vuotias taimen

ei kuvaa
2-vuotias taimen


Vantaanjoen vesistön alaosissa sivujoista ja -puroista löytyi eri ikäisiä taimenia, mm. taimenen nollikkaita, mutta parista sivujoesta löytyi taimenista tyhjiäkin alueita.

Helsinki-Vantaan lentokentältä alkunsa saavien ja muiden purojen välillä oli selkeä ero kalalajistossa, yksilömäärissä ja puroissa syntyneiden nuorten poikasikäluokkien esiintymisessä. Lentokentän alueen purojen kalaston heikko tila heijastelee vedenlaadussa olevia ongelmia, jotka ovat todennäköisesti seurausta lentokenttäalueelta tulevista päästöistä, mm. lentokoneiden ja kiitoratojen jäänesto ja –sulatusaineena käytetystä propyleeniglykolista. Propyleeniglykolin pahin haittavaikutus vesistössä on suuri hapenkulutus, mikä aiheuttaa kala- ja eliöstökuolemia. Propyleeniglykoli aiheuttaa vesistössä ja sen ympäristössä myös hajuhaittoja.


ei kuvaa
Sähkökalastusta latvapurolla


Vantaanjoen pääuomassa kalastettiin Nukarinkoskella Nurmijärvellä ja Vaiveronkoskella Hyvinkäällä:

Pääuoman Nukarinkoskella kalastettiin virtapaikkaa, josta virhon sähkökalastuksissa on vuosina 2008 ja 2009 löytynyt lohen luonnonkudusta syntyneitä poikasia. Tällä kertaa lohen poikasia ei löytynyt. Muiden tahojen tekemissä sähkökalastuksissa muutamia lohen nollikkaita Nukarinkosken muilta alueilta kuitenkin löytyi.

Hyvinkään pohjoisreunalla sijaitsevalla pääuoman Vaiveronkoskella kalastettiin kaksi koealaa. Kummaltakaan koealalta ei löytynyt taimenia. Muutama harjus kuitenkin löytyi, sekä muutama hauki ja made, yksi ahven ja yksi kivisimppu. Taimenien puuttuminen Vaiveronkoskelta saattaa johtua Riihimäen jätevesipäästöistä.

ei kuvaa
1-vuotias harjus

Tänä syksynä sähkökalastuksia on Vantaanjoella tehty runsaasti myös muiden tahojen toimesta (RKTL ja Vantaanjoen yhteistarkkailu). Taimenen poikasia on löytynyt jokseenkin vanhaan tapaan eri puolilta vesistöä, joten taimenen luonnonlisääntyminen näyttää pysyneen Vantaanjoella jokseenkin ennallaan. Viime syksynä merivaelluksen tehneiden taimenien kutuhavaintoja ei tehty aivan yhtä ylhäällä Vantaanjoen yläjuoksulla kuin kolmena edellisenä vuotena, joten meritaimenien luonnonlisääntymisen alue saattoi viime vuonna hieman pienentyä kolmeen aikaisempaan vuoteen verrattuna. Toivottavasti tilapäisesti.

Lohen nollikkaita löytyi tänä kesänä Boffinkoskelta ja Nukarinkoskelta, mutta ei Vantaankoskelta ja Myllykoskelta, kuten kaksi vuotta sitten. Lohen 1-vuotiaita poikasia löytyi Pitkäkoskelta ja Ruutinkoskelta, joista ei luonnonkudusta syntyneitä lohia kaksi vuotta sitten löydetty ollenkaan. Sähkökalastustulosten perusteella lohen luonnonlisääntyminen Vantaanjoella näyttäisi kuitenkin hieman vähentyneen kahden vuoden takaisesta tilanteesta.

ei kuvaa
Lohen nollikas (1-kesäinen lohi)

Virhon ja muiden tahojen tekemien virtavesikunnostusten ja kotiutusistutusten johdosta Vantaanjoen vaelluskalojen; taimenien ja lohien luonnonlisääntymisen alue on laajentunut runsaan kymmenen vuoden aikana merkittävästi. 90-luvulla meritaimenet lisääntyivät parhaimmillaan ehkä parinkymmenen kilometrin päässä merestä ja lohien lisääntymistä saattoi tapahtua satunnaisesti aivan alajuoksulla. Nykyään meritaimenien kutuhavaintoja on tehty yli 80 km päässä merestä ja lohien kutuhavaintoja 60 km päässä merestä. Lohi ja taimen, erityisesti merivaelluksen tekevä taimen, ovat hyviä indikaattorilajeja kuvaamaan vesistön koko ekologista tilaa. Vaikka Vantaanjoen vesistö onkin elpynyt, siellä on silti edelleen paljon pahoja ongelmia, joista voi lukea mm. täältä ja täältä.

Monien ongelmien takia Vantaanjoen tilanne ei ole kovin vakaa ja olemassa olevien ongelmien paheneminen, tai uusien ongelmien ilmestyminen saattaa huonontaa tilannetta nopeastikin.


Teksti: Kari Stenholm
Kuvat: Kari Stenholm, Aki Janatuinen, Esa Lehtinen, Olli Toivonen