Vesistöalueet

Mätäpuro

Mätäpuro
Mätäjoki
Mellunkylänpuro

Palaa takaisin

Toiminta vuosina 1999-2008

Vanhat sivut

Istutukset

2008-

2003-2007

Media

Vantaanjoki mediassa

Nelosen uutisten juttu Glomsinjoen talkoista 6.9.2008

Liity jäseneksi

Voit vaihtaa ajatuksia virtaavista vesistä kaltaistesi seurassa. Saat apua lupien ja rahoituksen hakemiseen, talkooapua ja muiden kokemuksiin perustuvia neuvoja.

Jäseneksi pääset, kun ilmoitat yhteystietosi sihteerille ja maksat jäsenmaksun 10 euroa tilille FI8040061040081493. Kirjoita maksun lisätietoja kohtaan jäsenmaksu sekä nimesi ja s-postiosoitteesi/osoitteesi.

Mätäpuro

ei kuvaa

Pikku-Huopalahteen laskeva Haaganpuro eli entinen Mätäpuro, jota ei tule sekoittaa Iso-Huopalahteen Pitäjänmäen ja Talin kautta laskevaan, suurempaan Mätäjokeen, lienee ollut luontainen (meri)taimenpuro vuosisatojen ajan. Kaupungistuminen johti vedenlaadun voimakkaaseen huononemiseen ja kalakantojen romahdukseen 1900-luvun puoliväliin mennessä.

Nykyään Haaganpuro on jälleen (kalastuskiellossa oleva) taimenpuro, jota on kunnostettu jo vuosien ajan sekä Virhon vapaaehtoisvoimin että Helsingin kaupungin pienvesiohjelman puitteissa. Myös Haagan peruskoulun oppilaat ovat osallistuneet tämän Suomen urbaaneimman taimenen lisääntymisvesistön kunnostukseen ja tarkkailuun osana ympäristöopetustaan.

Kaupunkipuroille tyypillisesti puro on kärsinyt jatkuvista eroosio- ja vedenlaatuongelmista. Toistaiseksi purossa on kuitenkin säilynyt lisääntyvä taimenkanta.

Haaganpuron valuma-alue on laajuudeltaan n. 10,7 km2. Haaganpuron nykyinen pääuoma saa alkunsa Maununnevalta, josta se virtaa etelään Länsi-Pakilan ja Pirkkolan halki. Maunulan uurnalehdon kohdalla puroon yhtyy sen merkittävin sivuhaara Maunulanpuro, joka saa alkunsa Suursuolta. Tämän jälkeen puro kulkee Keskuspuistossa. Kivihaan kohdalla puro alittaa Hämeenlinnanväylän putkitettuna ja virtaa jälleen avouomassa Etelä-Haagan Kauppalanpuistossa ja Vihdintien eteläpuolella Pikku-Huopalahdessa, jossa se laskee mereen.

Haaganpuron pääuoman pituudeksi on laskettu 11,6 km, josta alle 25% on putkitettu. Keskuspuiston lähteikköalueilta purkautuvalla pohjavedellä on merkittävä vaikutus urbaanin puron vedenlaadun parantajana. Puron keskivirtaama on n. 100 l/s.

2000-luvulla on purossa jälleen havaittu taimenia. Haaganpuron uusi taimenkanta on mitä todennäköisimmin saanut alkunsa pienpoikasista, jotka Taimeninstituutti istutti puroon keväällä 2000. Istukkaat olivat peräisin Virtavesien hoitoyhdistyksen hautomosta. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen sähkökoekalastus lokakuussa 2005 osoitti myös taimenen lisääntymisen onnistuvan, sillä eri puolilta puroa löytyi kymmeniä samana vuonna syntyneitä poikasia. Myös myöhemmät koekalastukset ovat osoittaneet taimenen kudun onnistuvan Mätäpurossa, joskin vuotuiset vaihtelut ovat olleet huomattavia.

ei kuvaa

Nyt kun puroon on palautettu luontaisesti lisääntyvä taimenkanta, on ensiarvoisen tärkeää muistaa, että sen säilyminen riippuu meidän toimistamme. Haaganpurosta ei valitettavasti koskaan voi muodostua varsinaista kalastuskohdetta, sillä pikkupuron suppea emokalakanta ei kestä verotusta. Sen sijaan siitä voi kehittyä paikallisesti merkittävä poikastuotantoalue, jossa syntyneitä kaloja voi myöhemmin pyydystää läheisellä merialueella. Itse Haaganpurolla on syytä rajoittua nauttimaan kalojen seuraamisesta ja loppusyksyn "soidinmenoista" taimenten kutiessa vain muutaman metrin päässä Hämeenlinnanväylästä. Helsingin kalastusalueen hakemuksesta ja Uudenmaan TE-keskuksen päätöksellä Mätäpuron Vihdintien pohjoispuoliset osat ja Maunulanpuro ovatkin olleet kalastuskiellossa vuodesta 2007 lähtien.

Virho ja SKES:n Taimentiimi ovat kartoittaneet puron kutusoraikkoja ja kunnostaneet niitä vuodesta 2006. Toiminta jatkuu aktiivisesti, ja kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan toimintaan, jolla pyritään turvaamaan Suomen urbaaneimman taimenpuron tulevaisuus.

Salakalastuksen ja huonolaatuisten hulevesien lisäksi Mätäpuroa ja sen taimenkantaa ovat uhanneet mm. Hakamäentien rakennusprojektiin liittyvät Hämeenlinnanväylän laajennustyöt. Alkuperäisten suunitelmien mukaan toteutettuna Kauppalanpuiston itäreunalle noussut meluaita olisi tuhonnut puron tärkeimmän kutusoraikon ja sen suojakasvillisuuden. Rakentajat (Helsingin kaupunki ja Tieliikelaitos/Destia) kuitenkin suostuivat muuttamaan suunnitelmiaan Virhon esityksestä, ja meluaita toteuttiin tavalla, joka osaltaan mahdollistaa taimenen lisääntymisen Etelä-Haagassa.

Virhon tavoitteena Haagan- ja Maunulanpuroilla on alkuperäisen puroluonnon ja elinvoimaisen taimenkannan suojelu lähes Helsingin sydämessä.


Virhon vesistökohtaiset yhteyshenkilöt:

Mikko Saikku / etunimi.sukunimi@helsinki.fi
(Haaganpuron Metsäläntien alapuolinen osuus)

Teemu Mökkönen / etunimi.sukunimi@gmail.com
(Haaganpuron Metsäläntien yläpuolinen osuus ja Maunulanpuro)

Teksti: Mikko Saikku
Kuvat: Juha Salonen



Listaa kaikki vesistön uutiset