Vesistöalueet

Karjaanjoen vesistö
Vantaanjoen vesistö
Espoon virtavedet
Helsingin purot
Yleistä

Toiminta vuosina 1999-2008

Vanhat sivut

Istutukset

2008-

2003-2007

Media

Vantaanjoki mediassa

Nelosen uutisten juttu Glomsinjoen talkoista 6.9.2008

Liity jäseneksi

Voit vaihtaa ajatuksia virtaavista vesistä kaltaistesi seurassa. Saat apua lupien ja rahoituksen hakemiseen, talkooapua ja muiden kokemuksiin perustuvia neuvoja.

Jäseneksi pääset, kun ilmoitat yhteystietosi sihteerille ja maksat jäsenmaksun 10 euroa tilille FI8040061040081493. Kirjoita maksun lisätietoja kohtaan jäsenmaksu sekä nimesi ja s-postiosoitteesi/osoitteesi.

Virtavesien hoitoyhdistyksen kevätvuosikokous 2.5.2007 klo 17.30-21.00 Uudenmaan ympäristökeskuksessa: muistiinpanoja

Esa Lehtinen Virhon puheenjohtajana avasi kokouksen

2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi

3. Järjestäytyminen: kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja 2 pöytäkirjan tarkastajan valinta

Valittiin Esa Lehtinen kokouksen puheenjohtajaksi, Markus Penttinen sihteeriksi sekä Kari Stenholm ja Esko Vuorinen pöytäkirjan tarkistajiksi

4. Esityslistan hyväksyminen

Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi

5. Tilinpäätöksen 2006 esittely ja vastuuvapaudet

Jonne Heinon esittelyn pohjalta käsiteltiin ja hyväksyttiin tilinpäätös vuodelle 2006 sekä myönnettiin vastuuvapaus tilivelvollisille. Pyydetään kuitenkin työllistämishankkeen tilinpidosta vastaavalta Porvoon toimistolta selvitys mm. työllistämishankkeen työntekijöistä sekä heidän palkkojensa ja sosiaaliturvamaksujensa maksamisesta. Jonne Heino muistutti, että työllistettävien palkkaus on Virholle erittäin paljon vastuita tuovaa toimintaa ja sen johdosta asiaan liittyvä kirjanpito, pöytäkirjat hallituksen päätöksistä, sekä merkinnät vuosikertomukseen pitää asianmukaisesti toteuttaa.

6. Puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten valinta

Esa Lehtisen esittelyn pohjalta valittiin hallituksen jäseniksi Esa Lehtinen (puheenjohtaja), Markus Penttinen, Esko Vuorinen, Kari Stenholm, Juha Salonen sekä uusina Mikko Saikku, Aki Janatuinen ja myös Pekka Lindblad. Annettiin Markus Penttiselle valtuutus selvittää yhdistyksen sääntöuudistusta hallituksen jäsenien lukumäärän kasvattamisen johdosta. Todettiin, että sihteeri valitaan sähköpostitse kevätkokouksen jatkona.

7. Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan valinta

Jonne Heinon esittelyn pohjalta valittiin Ville Salojärvi tilintarkastajaksi sekä Esa Lehtisen esittelyn perusteella Jonne Heino varatilintarkastajaksi.

8. Vuoden 2007 toimintasuunnitelma

8.1. Vastinkoski

Pekka Lindbladin matkaesteen vuoksi Markus Penttisen esittelyn pohjalta todettiin, että Vastinkoskella on tavoitteena jatkaa entiseltä pohjalta. Vahvistettiin syyskokouksen päätökset siitä, että harjuksesta tehdään ainakin täksi vuodeksi pyydä- ja päästä-kala ja että vapautettavia kaloja ei saa nostaa pyynnin yhteydessä vedestä.

Vastinkoskelta ylävirtaan on ollut mittava lietelannan päästö, joka on vaikuttanut haitallisesti vesistöön. Maanomistajat omassa ja Virho omassa kirjelmässään ympäristökeskukselle, TE-keskuksen kalatalousyksikölle sekä Lopen ympäristölautakunnalle ovat valittaneet asiasta ja edellyttävät toimenpiteitä. Tilanteen kehittymistä seurataan.

8.2. Mätihautomo ja istutukset

Aki Janatuinen totesi hautomon tuottavan tänä vuonna noin 100 000 poikasta istutettavaksi tai laitettavaksi koskiin mätirasioissa. Poikasia on laitettu Vantaanjoelle, Helsingin "metropolipuroihin" sekä Länsi-Uudenmaan eri kohteisiin. Todettiin, että ensi vuotta varten pitäisi saada lisää Ingarskilanjoen kantaa haudottavaksi, jotta Länsi-Uudellemaalle olisi lisää istutettavaa. Siellä on hyviä kohteita. Vantaanjoen kantaa olevia emokaloja pitäisi myös saada lisää.

Virhon tulevia istutuksia ajatellen olisi hyvä olla käytössä sähkötyslaitteet. Sähköttämällä saadaan tarkahko kuva kalakannoista. Todettiin, että TE-keskuksella on pienessä käytössä olevat sähkötyslaitteet, joita voitaisiin mahdollisesti lainata Virholle. Annettiin hallitukselle valtuudet selvittää sähkötyslaitteiden hankintaa.

8.3. Vantaanjoki

Kari Stenholmin esittelyn pohjalta todetaan Vantaanjoen isojen ongelmien (isoimpana ehkä vuosittain 15.9. Kruunuvuorenselällä alkava verkkokalastus, muita mm. Vanhankaupunginkosken voimalan käyttö, Vanhankaupunginkosken huonot kalastusjärjestelyt, jätevesipäästöt itse joella) vaativan lisäpanostuksia. Hallitus ottaa tehtäväkseen paneutua näihin ongelmiin. Näiden ongelmien lievittäminen voisi elvyttää paljon Vantaanjokea. Vaikka vuosi 2006 oli vähävetinen, kaloja nousi jokeen aikaisempaa enemmän. Nousukalojen määrän lisääntymisen syynä lienee se, että Vantaanjokeen leimautuneita taimenia ja lohia alkaa olla paljon, mikä osaltaan johtuu Virhon laajasta istutustoiminnasta. Vuoden 2006 ylimmät, jokseenkin varmat nousukalahavainnot tehtiin Erkylänlukkojenpurolla Hausjärvellä.

Tänä kesänä käytäisiin sähkökalastamassa kohteita, joissa kanta olisi lähtenyt alulle Virhon istutuksista. Muuten Virho vaikuttaa Vantaanjoella mm. työllisyyshankkeen avulla ja istutuksilla.

8.3.1. Longinoja

Kaupungilta saadaan ilmeisesti puuainesta käytettäväksi kunnostuksiin ja kiviä yritetään hankkia samaan tarkoitukseen. Sen sijaan soraa on vielä jäljellä edellisvuoden kunnostuksesta. Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos on tulossa sähköttämään Longinojan kaloja. Ojalla järjestetään myös talkoot.

8.4. Työllistämishanke

Vantaanjoen yläjuoksun Erkylänlukkojenpurolla Riihimäen kaupungin alueella selvitetään jatkokunnostusmahdollisuuksia ja lupaa yritetään saada ojitusyhtiöltä. Yläjuoksun Sveitsinpuroon pitäisi saada kunnostus- ja istutusluvat Hyvinkään kaupungilta. Vantaanjoen sivuhaaraan Ohkolanjoelle ollaan joka tapauksessa menossa. Vihtijoen Sitinojalla ollaan tehty alustavia selvityksiä ja Lepsämänjokea ruvetaan selvittämään.

Hankkeen palvelukseen tulee noin 6 työllistettävää sitä vetävän Olli Toivosen lisäksi.

8.5. Vihtijoki

Kari Tuukkanen kertoi, että syksyllä oli hyvin taimenta kudulla, mutta talvella joki jäätyi pohjaa myöten. Täten poikastuotanto tänä keväänä on arvoitus. Kalaporras olisi nykytavoitteiden mukaisesti tulossa rakennettavaksi Haimoon Myllypatoon ensi alkutalvesta. Tulossa ovat myös talkoot entiseen tapaan. Markus Penttinen selosti, että Olkkalassa Kourlan myllyllä jatketaan viime vuonna aloitetta kunnostusta ja tarkoitus on jatkaa sitä myös ns. alakoskeen vanhan Porintien sillasta alavirtaan lupien järjestyessä. Sitinojalla käydessä oli kalakannan heikkenevä kehitys näkynyt mm. niin, että yhdessä 30 vuotta tauotta kutupaikkana olleessa virtakohdassa ei nyt ensimmäistä kertaa ole näkynyt kaloja.

Osana EU-Interreg-hanketta on tutkittu Vihtijoen taimenkannan DNAta. Näytteitä otettiin joen yhdestä kohdasta eli Hiiskulan kartanon mailta. Alustavat tulokset osoittivat yhtenevyyttä Luutajoen taimenkannan kanssa. On epäselvää, mitä vaikutuksia tällaisilla tuloksilla olisi vahvistuessaan.

8.6. Mätäpuro ja muut metropolipurot

Helsingin Mätäpuro on kaupungin pienvesiohjelmassa ja tulevaisuus näyttää, mitä toimenpiteitä se tuo tullessaan (mahdollisesti kunnostuksia yms). Virho voisi satsata Mätäpuron lähteille Maunulanpuroon. Esimerkiksi talkootoiminta yhteensovitettuna Helsingin kaupungin toimenpiteiden kanssa näyttäisi järkevältä Virhon toiminnalta.

Talven leutouden vuoksi eroosio-ongelmat ovat olleet pahoja Mätäpurossa. Jatkuvat tulvat ovat irrottaneet maa-ainesta ja lietyttäneet vettä.

Helsingin Mellukylänpuroon istutettiin tänä keväänä noin 7000, Mustapuroon 4000 ja Viikinpuroon 3000 poikasta. Ne ovat lähdepohjaisia. Erityisesti Mustapuroon tarvittaisiin kunnostuksia. Lupaavin on Mellunkylänpuro mm. sen suurien kutuun sopivien sorien määrän ansiosta.

8.7. Kunnostustempaus

Viime vuotiseen tapaan aiotaan järjestää kunnostustempaus eli sarja talkoita esimerkiksi peräkkäisinä viikonloppuina. Alustavasti esillä ovat olleet mm. Longinoja, Vihtijoki, Glomsinjoki, Vastinkoski ja Mätäpuro. Sovittiin, että Pekka Lindblad kerää kohteiden vastuuhenkilöiltä päivämäärät ja tietoa tempauksesta levitetään yhteisesti mm. netissä.

8.8. Espoon virtavedet

Aki Janatuinen kertoi, että Lukupuroon ja Finnoonojaan vesistöön on tehty tänä keväänä istutuksia. Espoonjoen toisessa latvahaarassa Glomsinjoessa järjestetään mahdollisesti talkoot ja lupien selvittely kunnostusta varten aiotaan aloittaa ensi viikolla. Jatkuva uhkana Espoon virtavesille on rakentaminen ja näyttää siltä, että kaavoitustyössä tehtävät luontoselvitykset ovat puutteellisia.

8.9. Pomoväst

Esko Vuorisen esittelyn pohjalta todettiin, viime syksynä toteutettin 30 länsi-uusimaalaisessa kohteessa sähkökalastukset, vesiarvojen mittaukset ja muut vastaavat inventointityöt. Näiden pohjaltaon tulossa opinnäytetyö. Pomovästin nykyinen selvitysvaihe loppuu kesäkuun lopussa. Sen perusteella valittaisiin parhaimpia kohteita jatkotoimenpiteiden kohteeksi. On mahdollista, että Virho saisi rahoitusta jatkohankkeeseen, joka sisältäisi myös kunnostuksia.

9. Kotisivu-uudistus

Juha Salonen on valmistellut Virhon kotisivujen uudistusta viime syksystä. Muutamaa olennaista osaa lukuun ottamatta ne ovat viittä vaille valmiit. Lisäksi tarvitaan hiontaa ja entisten tietojen syöttämistä uudelle sivulle. Virhon kotisivujen näkyvyyden kannalta on tärkeää, että linkki on monien muiden tahojen sivuilla. Esimerkiksi erilaisilla kalastusaiheisilla sivuilla Virhon kotisivujen osoite on hyvinkin, mutta muunlaisilla selvästi vähemmän. Todettiin myös, että vanhat kotisivut on pidettävä hyvässä kunnossa, kunnes uudet sivut otetaan käyttöön. Esitettiin, että vanhojen sivujen uutissivulla tällä hetkellä oleva pitkä juttu siirrettäisiin muualle ja ainoastaan esittely asiasta ja linkki jätettäisiin uutissivulle.

10. Muuta

10.1. Väänteenjoki

Virho olisi toteuttamassa kalatien rakentamista Lohjanjärven ja Hiidenveden välillä sijaitsevaan Väänteenjokeen. Samassa yhteydessä rakennetaan venetie ohi säännöstelypadon. Vihdin kunta, Lohjan kaupunki sekä Nummi-Pusulan kunta ovat myöntämässä rahoitusta hankkeelle Virhon omarahoitusosuutta ( n. 21 000 euroa) varten. Sammatti ja Karjalohja ovat tehneet kielteiset päätökset ja Karkkilasta ei tietoa. Virhon omarahoitusosuudesta puuttuu tällä hetkellä n. 3000 euroa. Ensin mainittujen myöntöpäätökset ovat kuitenkin ratkaisevia. Lopullinen sopimus Virhon ja Lohjan kaupungin välille kalatien rakentamisesta tehdään kun kaikki rahoituspäätökset ovat tiedossa. Kaikkiaan kalatie maksaa 71 300 ? ja veneväylä n. 300 000 ?.

10.2. Siuntionjoki

Siuntionjoki on noussut säännöllisesti esille Virhon keskusteluissa. Joessa on jäljellä vähäisesti omaa taimenkantaa ja siinä on monia koskialueita. Ongelmana on kuitenkin jotkut nousuesteet, joista Sågarsforssiin ollaan saamassa kalatiet. Alivirran nousuesteet ovat ilmeisesti vain osittaisia.

Päätettiin selvittää, voisiko Siuntionjoki tulla mukaan Pomoväst-hankkeeseen.

13. Kokouksen päättäminen

Kokous julistettiin päätetyksi.


Palaa takaisin