Vesistöalueet

Karjaanjoen vesistö
Vantaanjoen vesistö
Espoon virtavedet
Helsingin purot
Yleistä

Toiminta vuosina 1999-2008

Vanhat sivut

Istutukset

2008-

2003-2007

Media

Vantaanjoen jätevesipäästö mediassa

Nelosen uutisten juttu Glomsinjoen talkoista 6.9.2008

Liity jäseneksi

Voit vaihtaa ajatuksia virtaavista vesistä kaltaistesi seurassa. Saat apua lupien ja rahoituksen hakemiseen, talkooapua ja muiden kokemuksiin perustuvia neuvoja.

Jäseneksi pääset, kun ilmoitat yhteystietosi sihteerille ja maksat jäsenmaksun 10 euroa tilille FI8040061040081493. Kirjoita maksun lisätietoja kohtaan jäsenmaksu sekä nimesi ja s-postiosoitteesi/osoitteesi.

Virtavesien hoitoyhdistyksen kevätvuosikokous 25.5.2009

Uudenmaan ympäristökeskus, Helsinki

1. Kokouksen avaus

Kokous avattiin.

2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi

3. Järjestäytyminen: kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja 2 pöytäkirjan tarkastajan valinta

Valittiin Esa Lehtinen kokouksen puheenjohtajaksi, Markus Penttinen sihteeriksi sekä Aki Janatuinen ja Kari Stenholm pöytäkirjan tarkastajiksi


4. Esityslistan hyväksyntä

Hyväksyttiin esityslista kokouksen työjärjestykseksi


5. Tilinpäätöksen 2008 esittely ja vastuuvapaudet

Hyväksyttiin vuoden 2008 tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaudet tilivelvollisille sekä sovittiin toimintakertomuksen laatimisesta. Todettiin, että Virhon palvelukseen ottamisesta pitää olla aina hallituksen kirjallinen päätös tilinpäätöstä ja toimintakertomusta varten.

6. Puheenjohtajan, sihteerin ja hallituksen jäsenten valinta

Valittiin hallituksen jäseniksi Esa Lehtinen (pj), Aki Janatuinen, Mikko Saikku, Juha Salonen, Kari Stenholm, Ari Virtanen, Markus Penttinen (siht)

7. Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan valinta

Valittiin Jonne Heino tilintarkastajaksi ja Ville Salojärvi varatilintarkastajaksi.

8. Vuoden 2009 toimintasuunnitelman täsmennys

Täsmennettiin ja päivitettiin seuraavasti:

8.1. Vastinkoski & Hunsalanjoki

Vastinkosken kalastusalue on muuttumassa Hunsalanjoen kalastusalueeksi yhdellä kalastusluvalla, joka kattaa 5 eri koskea (Lohikoski, Vastinkoski, Kuuslammin luusuakoski, Pilpalan Myllykoski ja Vääräkoski) sekä hidasvirtaisia alueita. Virhosta tulee sen hoitaja yhteistyösopimuksella paikallisen osakaskunnan kanssa. Sopimusta arvioidaan ja keskustelua aloitetaan siten, että Virholla on vuoden loppuun mennessä osakaskunnalle kehittämisehdotuksia, jotka liittyvät mm. uistinkalastukseen yksihaaraisella väkäsettömällä koukulla, alamittoihin, lyijyn käyttökieltoon, haavin solmuttomaan havakseen sekä saaliin nostokieltoon vedestä.

Karkkilan Saavajokea ja Lopen Hunsalanjokea varten on valmisteltu kosteikkoselvitystä. Luonnonperintösäätiö järjestää talkoot Koirajoen varrella Lopen Ylimyllyn alueella. Koirajoessa on monia patoja ja se pitäisi kartoittaa.

8.2. Istutukset, mätihautomo ja yhteistyö Porlan ”järvikeskuksen” kanssa

Kevättalvella istutettiin 28 litraa Ingarskilan kannan taimenen mätiä. Virho hankki määrästä 5 litraa ja sai loput lahjoituksena RKTL:n Laukaan kalanviljelynlaitoksesta. Istutuskohteet sijaitsivat läntisellä Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudun kaupunkipuroissa, kuten Espoon Gräsanojassa sekä Helsingin Mätäjoessa ja Mustapurossa.

Parhaillaan selvitetään voitaisiinko Virhon jo lopetetun Vantaanjoen varren kalahautomon toiminta olla siirrettävissä Vihtijoelle tai muualle. Odotusaikana Vantaanjoen hautomon vuokra-aikaa saatetaan jatkaa varastotarpeiden vuoksi. Selvittelyssä on mahdollinen yhteistyö suunnitellun Lohjan Porlan entisen kalanviljelylaitoksen yhteyteen perustettavan ”Järvikeskus”-hankkeen kanssa. Se saattaisi myös olla keino Karjaanjoen vesistön oman taimenkannan viljelyyn ja avata muutakin yhteistyötä.

8.3. Vantaanjoki yleisesti

Vantaanjoki elpyy hitaasti, mutta siellä on edelleen paljon isoja ongelmia. Meritaimenien kutua havaittiin viime syksynä jo kolmantena vuotena peräkkäin Hyvinkäällä sekä Riihimäen ja Hausjärven eteläreunan sivupuroissa asti. Myös meritaimenien luonnonkudusta syntyneitä poikasia on löydetty jo kahtena vuotena Vantaanjoen latvapurosta. Vantaanjoen kalastotarkkailun perusteella taimenien luonnonkudusta syntyneitä poikasia löytyi lähes kaikilta pääuoman ja Keravanjoen koskilta. Lohen luonnonkudusta syntyneitä poikasia löytyi Boffinkoskelta ja Nukarinkoskelta.

Virho pitää Vantaanjoella toistaiseksi istutustaukoa, jonka aikana seurataan taimenien ja lohien luonnonlisääntymistä.

Tiedottamista Vantaanjoen isoista ongelmista jatketaan ja ongelmia aiheuttavien tahojen kanssa pyritään neuvottelemaan ongelmien poistamisesta.

Työllisyysprojekti rakentaa pääuoman Vaiveronkoskeen Hyvinkäälle useita kutusoraikkoja.

8.3.1. Paalijoki

Virhon kunnostamalla Paalijoella on havaittu meritaimenien kutua jo kolmena vuotena peräkkäin ja kahtena vuotena kutualueelta on löydetty luonnonkudusta syntyneitä poikasia. Vuonna 2009 työllisyysprojekti raivaa Paalijoen alapään uomasta tukkeutumia aiheuttavat pajupensaat.

8.3.2 Longinoja

Talkoita järjestetään useita vuoden aikana. Helsingin kaupungilta saadaan kunnostusmateriaalia niitä varten. Uudenmaan ympäristökeskuksen kunnostamaa aluetta parannetaan. Varsinaiset talkoot järjestetään Latokartanontien yläpuolella. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on T-ankkurimerkinnyt 40 taimenta ja tehnee sitä lisää.

8.3.3. Tuusulan Krapuoja

Haetaan lohi- ja siikapitoisen vesistön koski- ja virtapaikan luokitusta tai kalastuskieltoa Uudenmaan TE-keskuksen kalatalousyksiköltä.

8.3.4 Erkylänlukkojenpuro

Erkylänlukkojenpurolla on havaittu meritaimenien kutua jo kolmena vuotena peräkkäin. Luonnonkudusta syntyneitä taimenen poikasia sieltä ei kuitenkaan ole löydetty. Syyksi arvellaan erilaisesta rakennustoiminnasta aiheutunutta kiintoaineksen kulkeutumista johtuvaa kutusoraikkojen tukkeutumista. Lisäksi kirjolohet pöllyttivät taimenten kutupaikat omana kutuaikanaan. Vuonna 2009 työllisyysprojekti saattaa loppuun Erkylänlukkojenpuron kunnostustyöt.

8.3.5. Hyvinkään Sveitsinpuro

Sveitsinpurolle rakennetaan Sveitsinpuiston hoitosuunnitelman mukaiset meritaimenien kutusoraikot, jos lupa-asia saadaan kuntoon. Sveitsinpuiston hoitosuunnitelman hyväksyivät viime vuonna Hyvinkään ympäristölautakunta ja Uudenmaan ympäristökeskus, joten suunnitelma on toteutuskelpoinen, mutta Hyvinkään virkamiehiltä kunnostuslupaa ei ole kuitenkaan saatu.

8.3.6 Palojoki

Palojoesta löytyi vuoden 2008 sähkökalastuksissa runsaasti taimenen luonnonkudusta syntyneitä poikasia. Vuonna 2009 työllisyysprojekti rakentaa useita kutusoraikkoja Palojoen yläosaan.

8.3.7 Ohkolanjoki

Ohkolanjoen latvoille on istutettu vastakuoriutuneita meritaimenen poikasia neljänä vuotena, mutta tänä vuonna ei enää istuteta. Keravanjoessa Ohkolanjoen suun alapuolella oleva Haarajoen pato estää meritaimenien nousun Ohkolanjokeen. Haarajoen patoasiaa yritetään hoitaa siten, että nousueste poistuu, mutta vireillä on myös voimalan uusiminen.

8.3.8. Lepsämänjoki

Nurmijärvellä sijaitsevan Lepsämänjoen puolikilometrisen Myllykosken omistaja on kiinnostunut sen kunnostamisesta ja ottanut äskettäin yhteyttä. Asia otetaan selvitykseen.


8.4. Työllistämishanke

Työllistämishanke on saatu uudestaan alulle TE-keskuksen määrärahamyönnön turvin. Kohteina ovat aluksi Vantaanjoen Erkylänlukkojenpuro sekä Palojen Juvankoski ja Vihtijoen Sitinoja, joissa työt on juuri saatu alulle.

Virhon työllistämishankkeen ja Hiidenveden kosteikkohankkeen välille on viritetty yhteistyötä. Jälkimmäisen rakennuttamat kosteikot parantavat veden laatua, joka on ongelma myös kaloille. Kevätkokous hyväksyi periaatepäätöksen yhteistyöstä kosteikkohankkeen kanssa.

8.5. Vihtijoki

Olkkalankosken ja Haimoon koskien kunnostuksia jatketaan. Tarkat kohteet ja tavat täsmentyvät alkukesän aikana. Lisäksi tehdään yhteistyötä kosteikkohankkeen kanssa ja selvitetään hautomon perustamista ja yhteistyötä Lohjan Porlan järvikeskuksen kanssa. Työllisyyshanke toimii Karkkilan rajoilla Sitinojalla ja sen jälkeiseksi kohteeksi otettaneen Pantoja vanhan Porin valtatien vierestä.

8.6. Helsingin metropolipurot

Mellunkylänpuron Aarrepuiston nousuesteiden korjaamisesta keskustellaan kaupungin kanssa. Mellunkylänpuron 23.8.2009 talkoita varten anotaan kaupungilta kiviä ja soraa. Putkitustyöt ovat tuhonneet puroa ja niiden jatkuessa asiaan puututaan uudestaan. Kaupungin hulevesistrategiaan tulee ohjeistus urakoitsijoille.

Mätäpurossa-Maunulanpurossa kunnostustoimia jatketaan kaupungin lahjoittamalla kivi- ja soramateriaalilla ja suunnitteilla on myös jokiravun istutus. Pienehköjen kunnostustöiden lisäksi pyritään järjestämään talkoot Pirkkolassa ja Haagan Kauppalanpuistossa (jälkimmäiset yhteistyössä Haagan peruskoulun kanssa). Puroon asennetaan jatkuvatoiminen mitta-anturi, joka seuraa veden laatua.

Vesimäärältään suurimpaan Mätäjokeen laitettiin kevättalvella mätirasioita. Helsingin perhokalastajien kanssa on keskusteltu jatkoyhteistyöstä ja talkoot voitaisiin järjestää esim. Kehä I:n alaisessa nivapaikassa.

Viikinojassa on ollut viime aikoina paljon perkauksia ja rantapuiden kaatamisia.

8.7. Kunnostustalkoot 2009

Talkoot järjestettäneen seuraavissa paikoissa: Vihtijoella 28.6., Helsingin Mellunkylänpurolla 23.8, Helsingin Mätä- & Maunulanpurolla 29.8., Finnoonojalla Espoon Tuomarilassa 6.9., Lopen Hunsalanjoen alueella 13.9., Helsingin Longinojalla 20.9.

Lisäksi Lohjan Hormajoelle suunnitellaan talkoita. Helsingin Mätäjoella pidetään katselmus 2.6. illalla, jossa tarkastellaan mätirasiaistutusten onnistumista, hyönteiskantaa ja tulevaa kunnostuskohdetta, josta tehtäneen tuolloin päätös.

8.8. Länsi-Uusimaa

Kotiutusistutuksia jatkettiin alueen pienpuroihin vuonna 2009 mäti-istutuksilla ja istukkaiden selviämistä tarkkaillaan. Samalla selvitetään myös kohteiden kunnostustarvetta mm. työllisyysprojektia silmällä pitäen.

8.9. Espoon virtavedet

Espoon virtavesistä valmistuu keväällä Espoon ympäristökeskuksen teettämä selvitys. Kaupungin virtavesien suojelua ja kunnostuksia pyritään sen myötä edistämään yhteistyössä viranomaisten kanssa.

8.10 Lohjanjärven purovedet & Mustionjoki

Viime vuonna kunnostuskohteeksi otettuun Lohjan Hormajokeen suunnitellaan taimenen siirtoistutuksia Karjaanjoen jostain toisesta joesta. Työllisyyshanke ottaa yhteyttä vesiomistajaan luvan saamiseksi. Hormajoessa on myös edelleen kunnostus- ja talkootarvetta, erityisesti poikaskivikoita tarvitaan. Lohjanjärveen laskevista vesistä Karstunjoki vaellusesteineen olisi mielenkiintoinen tulevaisuuden kohde.

Piakkoin käydään kartoittamassa Lohjanjärvestä laskevan Mustionjoen alin sivupuro Gammelbybäcken. Mustionjoesta ollaan tekemässä kartoitus Oulujoen mallilla: kalateiden hyödyt, kalojen kasvumahdollisuudet, simpukat. Tarjoukset hankkeesta pitää jättää heinäkuussa ja selvityksen tulee olla valmis tammikuun loppuun mennessä.

8.11. Siuntionjoki

Siuntionjoesta on löytynyt aikaisempaa paremmin taimenia sähkökalastuksissa, mutta yleistilanne on edelleen heikko. Jokisuulla jatkuu kalojen nousun estävä ammattikalastus poikkeusluvalla, josta Virho on valittanut. Turun moottoritien viereiseen Palojärvenkoskeen suunnitellaan kalatietä Uudenmaan ympäristökeskuksen voimilla ja myös Kirkkojoen Munksiin suunnitellaan kalateitä ja kunnostuksia.

8.12. Lohi- ja siikapitoiset vedet

Virholla on antanut esityksen Uudenmaan TE-keskuksen kalatalousosastolle uusista lohi- ja siikapitoisiksi vesistöiksi julistettavista paikoista. TE-keskuksen mukaan istutuskohteita ei julisteta automaattisesti lohi- ja siikapitoisiksi. Niissä pitää myös todeta lisääntymistä. TE-keskuksen kalatalousyksikköä pyydetään käsittelemään asia mahdollisimman nopeasti.

8.13. Kosteikkokannanotto

On tekeillä aloite siitä, että valtion pitäisi olla esimerkillinen kosteikkojen rakentaja omilla maillaan. Näin ei nyt ole tilanne ja esimerkiksi maatalousteknologian tutkimuslaitoksella on vesistöjä kuormittavia peltoja. Aloitteeseen pyydetään myös Virhoa allekirjoittajaksi. Päätettiin ottaa asiaan myönteinen periaatekanta, mutta yksityiskohtaiset näkemykset hyväksytään hallituksessa, kun luonnos on saatu katsottavaksi.

8.14. Aloitteet tiedotusvälineisiin ja keskustelupalsta kotisivulle

Käydyn keskustelun pohjalta päätettiin jatkaa kirjolohen muille lohikaloille luoman uhkan seurantaa etenkin Vantaanjoella ja aikanaan mahdollisesti uutistaa aihe.

Puronieriän vaikutuksesta on syytä käydä julkistakin keskustelua. Niitä on monissa Virhon toimialueen vesissä.

Selvitetään voisiko kotisivulle perustaa keskustelupalsta.

8.15. Muuta

Sähkökalastusvälineiden hankkiminen lahjoitusvaroin on edelleen selvityksessä. Taloudellinen tilanne ei ole helpottanut lahjoituksien saamista. Kaikkinensa välineet maksaisivat noin 4000 ¤.

Lähinnä internetissä olleet huutokaupat www.kalamies.com: issa sekä www.perhokalastajat.net: issä ovat tuoneet Virholle tarvittavia lisävaroja ja niitä toivotaan lisää.

Suomen luonnonsuojeluliiton ns. norppasähkön kriteerit on uudistettu ja ne ovat astuneet voimaan vuonna 2009. Virho ei ole tyytyväinen uusiinkaan mahdollisia olennaisia heikkouksia sisältäviin kriteereihin. Kuluvan vuoden aikana seurataan toimivatko uudet kriteerit vai ovatko ne edelleen haitallisia.

Puututaan ja vaikutetaan tarpeen ja voimavarojen mukaan muihin virtavesikysymyksiin.


Palaa takaisin