Vesistöalueet

Karjaanjoen vesistö
Vantaanjoen vesistö
Espoon virtavedet
Helsingin purot
Yleistä

Toiminta vuosina 1999-2008

Vanhat sivut

Istutukset

2008-

2003-2007

Media

Vantaanjoen jätevesipäästö mediassa

Nelosen uutisten juttu Glomsinjoen talkoista 6.9.2008

Liity jäseneksi

Voit vaihtaa ajatuksia virtaavista vesistä kaltaistesi seurassa. Saat apua lupien ja rahoituksen hakemiseen, talkooapua ja muiden kokemuksiin perustuvia neuvoja.

Jäseneksi pääset, kun ilmoitat yhteystietosi sihteerille ja maksat jäsenmaksun 10 euroa tilille FI8040061040081493. Kirjoita maksun lisätietoja kohtaan jäsenmaksu sekä nimesi ja s-postiosoitteesi/osoitteesi.

Ohessa Virtavesien hoitoyhdistyksen 19.11. syyskokouksen päätökset.


5. Vuoden 2008 jäsenmaksu

Entinen 9¤ henkilöjäsenille sekä vähintään 100 ? yhteisöjäseniltä.

6. Vuoden 2008 toimintasuunnitelma

Hyväksyttiin ensi vuoden alustava toimintasuunnitelma oheisen listan mukaisesti:

6.1.Vastinkoski

Vastinkosken hoitoa ja kalastuskäytäntöä jatketaan entisillä linjoilla. Lisäksi valtuutettiin Pekka Lindblad käymään neuvotteluja ylävirran Pilpalankosken ja Vääräkosken yhdistämisestä Vastinkosken lupaan Virhon kestävän kalastuksen periaatteiden pohjalta. Näin Vastinkosken kalastuspainetta saataisiin pienennettyä. Sen isot kalat ovat vähentyneet, mutta toisaalta kasvavia pieniä on mukavasti.

6.2.Mätihautomo ja istutukset

Virhon hallitus käy keskustelut hautomon jatkosta yhdessä Jorma Jukaraisen kanssa, kun rahoitus ja muut kysymykset ovat selvillä. Hautomoon saadut noin 50 000 taimenen ja lohen mätimunaa istutetaan myöhemmin valittaviin kohteisiin. Lisäksi selvitetään lisämädin hankinta. Hautomon toimintaa vaarantaa sen vesipumpun huonokuntoisuus eikä uuden ostoon ole varoja. Keskusteltiin lisäksi hautomolla olevan lohenmädin myymisestä pumpun oston rahoittamiseksi.

Vantaanjoen yhteistarkkailuohjelmaa laativa Kala- ja vesitutkimus oy/Ari Haikonen on toivonut joen istutuksien kohdentamista siten, että taimenien ja lohien luonnonlisääntymistä voidaan tutkia. Virhon ja Ari Haikosen välillä on sovittu minne taimenistutuksia voidaan tehdä. Tällaisia paikkoja ovat esim. Ohkolanjoki ja Sveitsinpuro. Lohi-istutuksista on esitetty monenlaisia näkemyksiä, jotka liittyvät osiin keskusteluun siitä, onko Vantaanjoessa ollut ennen lohta vai ei.

6.3.Vantaanjoki

Vantaanjoen vaelluskalatilanne näyttää hyvältä. Taimenia ja lohia on noussut jokeen runsaasti pitkin kesää ja syksyä. Taimenien kutua on havaittu Hyvinkäällä sekä Riihimäen ja Hausjärven etelärajalla saakka sekä pääuomassa että sivupuroissa. Myös lohien kutuhavaintoja on tehty Nurmijärven Myllykosken yläpuolella, mahdollisesti jopa Nukarinkoskella. Tulevana vuonna pyritään laajemmin tiedottamaan Vantaanjoen elpymisestä ja sen mahdollisuuksista kehittyä merkittäväksi meritaimen- ja lohijoeksi. Myös Vantaanjoen isoista ongelmista pyritään tiedottamaan entistä paremmin ja ongelmia yritetään aktiivisesti vähentää.

6.3.1. Paalijoki

Alkusyksyllä tehdyssä sähkökalastuksessa Paalijoesta löydettiin luonnonkudusta syntyneitä taimenen poikasia. Loka-marraskuun vaihteessa Paalijoessa havaittiin jopa 70 cm pituisia taimenia kutupuuhissa. Paalijoesta on tullut meritaimenien lisääntymispuro, jossa jatketaan vesistön ja kalojen seurantaa tulevanakin vuonna. Tulevana vuonna Uudenmaan metsäkeskuksen kanssa tullaan keskustelemaan Paalijoen vesistön kunnostamisesta, mm. valuma-alueen korjauksista, metsäkeskuksen ympäristökunnostusvaroilla. Joen alapään pajukko raivataan kunnolla tulevana kesänä Virhon työllisyysprojektin voimin.

6.3.2. Longinoja

Vantaanjoen sivuhaarassa Longinojalla järjestetään talkoot Savelassa Koirapuiston kosken alueella, kerätään varoja sen kunnostuksiin, seurataan kalakantaa ja veden laatua. Lisäksi ollaan yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa Latokartanon alueen pyörätien rakentamisen vuoksi (tähän asti otettu hyvin huomioon Virhon esitykset) sekä siirrytään hoitotoimenpiteissä erityisesti kehä I:n alapuolelle, kun yläpuolelle on jo saatu hyvin elin- ja kutupaikkoja.

Haetaan myös Longinojalle lohi- ja siikapitoisen vesistön koski- ja virtapaikan luokitusta tai kalastuskielto Uudenmaan TE-keskuksen kalatalousyksiköstä. Purossa on nykyisin Helsingin kaupungin kalastuskielto, mutta joka ei ole yleisesti ihmisten tiedossa. Purolla on tavattu lukuisia kertoja salakalastajia. Puro on nykytiedon valossa Vantaanjoen vesistön tärkeimpiä lisääntymispuroja meritaimenelle. Puron nykyinen taimenkanta on saanut alkunsa Virhon kotiutusistutuksista. Virho on myös talkootyönä kunnostanut puroa taimenen kutu- ja poikastuotantoalueiksi.

6.3.3. Muuta Vantaanjoesta

Haetaan Tuusulan Krapuojalle (ja Krapusillanojalle) lohi- ja siikapitoisen vesistön koski- ja virtapaikan luokitusta tai kalastuskielto Uudenmaan TE-keskuksen kalatalousyksiköstä. Purossa on tänä syksynä sähkötetty ja todettu useaa eri ikäluokkaa taimenen luonnonpoikasia, jotka eivät ikänsä puolesta voi olla peräisin Virhon aiemmin tekemistä kotiutusistutuksista. Kutuaikaan purossa havaittiin myös kookkaita emoja, joista osa oli kokonsa perusteella melko varmasti merivaelluksen läpikäyneitä yksilöitä.

Erkylänlukkojenpurossa on havaittu tänä syksynä useita yli 60 cm pituisia taimenia kutupuuhissa. Puron kunnostukset saatetaan tulevana vuonna loppuun ja puroa seurataan aktiivisesti. Puron luonnontila pyritään kaikin tavoin varmistamaan alueelle tehtävässä osayleiskaavassa.

Hyvinkään Sveitsinpuro kunnostetaan meritaimenien lisääntymispuroksi ja sinne istutetaan tulevana keväänä taimenen vk-poikasia. Puron tilannetta seurataan aktiivisesti. Palojoen Palopuron kalatien rakentaminen viimeistellään ja jokea seurataan aktiivisesti.

Ohkolanjokeen istutetaan taimenen poikasia ja jokea seurataan aktiivisesti. Ohkolanjoen tilanne ei edisty tällä hetkellä toiveiden mukaisesti. Keravanjoessa Ohkolanjoen suun alapuolella olevalle Haarajoen padon purkamiselle ei myönnetty lupaa, joten jokea haittaa edelleen osittainen vaelluseste. Keravanjoessa Haarajoen yläpuolella olevalle Kellokosken padolle mahdollisesti rakennettavan kalatien erilaisia vaihtoehtoja selvitetään parhaillaan. Kellokosken kalatien rakentaminen avaa Keravanjoessa vesistön latvoilta Haarajoen padolle ja Ohkolanjoelle ulottuvan vaellusesteettömän jokialueen.

Vantaanjoen kalastuksen ja kalakannan seurantaa varten Virho avasi kesällä havainnot-sähköpostiosoitteen, johon saadut ja havaitut kalat voi ilmoittaa. Joessa ei ole muuten mitään järjestelmällistä seurantaa. Tuloksena saatiin vajaat 70 havaintoa pienistä taimenista toistametrisiin lohiin. Seurantaa jatketaan 2008. Havainnot-sähköpostiosoitteelle voidaan ostaa operaattorilta roskapostisuodatus, jonka avausmaksu on 100 ? ja kuukausimaksu 3.

6.4.Työllistämisprojekti

Virho on palkannut viranomaisten tuella työttömiä kunnostushankkeisiin. Tulokset ovat olleet hyviä. Hankkeen jatko vuodelle 2008 ei ole vielä varma. Vanhojen päätöksien nojalla kunnostetaan ensin Vantaanjoen Erkylänlukkojenpuro ja Sveitsinpuro sekä Vihtijoen Sitinoja.

Uusiksi kohteiksi tulevat Fiskarsinjoen Brunkombäcken ja Espoonjoen Kauklahdenkoski. Lisäksi viimeistellään Palojoen Palopuron kalatie sekä vähintään selvitetään Pusulanjoen Töllin padon ohitusväylän rakentaminen.

Siuntionjoen Kvarnbynpuro ja Lempanså olivat myös esillä.

6.5.Vihtijoki

6.5.1. Kraatarin- ja Levoinkosket

Tänäkin syksynä levitetyille soraikoille tuli taimenia kutemaan. Kunnostus- ja hoitotoimenpiteitä täytyy jatkaa mm. soraikkoja tukkivan hiesun vuoksi. Talkoot järjestetään perinteiseen tapaan ensi syksynä.

6.5.2. Olkkala, Kourlan mylly

Kosken kunnostus on edennyt loppusuoralle ja se viimeistellään ensi vuonna. Kiveämistä ja soraistamista tarvitaan lisää alaosilla.

6.5.3. Haimoon myllypato ja sen koski

Koskeen rakennettaneen kuluvan talven aikana kalatie. Sen toiminnan seuraaminen ja mahdollinen parantaminen ovat täten tulossa. Itse koski kaipaa myös kunnostusta.

6.5.4. Muuta

Annettiin Kari Tuukkaselle valtuudet selvittää Vihtijoen kalajärjestelyjä ja niiden kehittämistä.

Vihtijoen alueella on meneillään veden laadun parantamiseen tähtäävä kosteikkojenperustamishanke, jossa vaikuttaa Esko Vuorinen.

Vihtijoella pitäisi myös sivuhaaroja alkaa saada kuntoon. Pantoja sekä Sortoja vaikuttavat lupaavilta kehittämiskohteilta. Ensin mainitussa voi vielä olla taimenia nousuesteistä huolimatta. Jälkimmäisessä ei ole tuoreita havaintoja, mutta toisaalta sitä eivät vaivaa nousuesteet. Molemmat ovat hyvin vesitettyjä ja osin ilmeisen lähdeperäisiä.

6.6. Helsingin metropolipurot

6.6.1. Mätäpuro/Maunulanpuro

Haagassa ja Maunulassa virtaava puro on otettu mukaan Helsingin kaupungin pienvesiohjelmaan, ja kaupunki tulee vastaisuudessa tekemään taloudellisten mahdollisuuksiensa mukaan konevoimaa ja erityisasiantuntemusta vaativia kunnostustöitä purolla konsultoituaan sitä ennen Virhon edustajia. Mikko Saikku on laatinut listan kunnostustöistä Mätäpuron Metsäläntien eteläpuoliselle osalle ja Teemu Mökkönen ja Mikael Manninen Mätäpuron Metsäläntien pohjoispuoliselle osalle ja Maunulanpurolle. Priorisoitu toimenpidelista tullaan esittämään pienvesiohjelman Päivi Islanderille lähiaikoina.

Virhon omiksi talkookohteiksi alueelle vuonna 2008 ehdotetaan kiveämistä sopivissa paikoissa Maunulanpuron suorilla osuuksilla, Pirkkolan alueella, siirtolapuutarhan alueella, Metsäläntien eteläpuolella sekä Kauppalanpuistossa. Kiviainesta on todennäköisesti ilmaiseksi saatavissa kaupungilta tai seurakunnalta. Uusien soraikkojen rakentamista lienee syytä lykätä siihen asti, että kaupungin tulevaisuudessa rakentamat hiekkataskut ovat valmistuneet.

Yhtenä ongelmana on Hämeenlinnan moottoritien yläpuolella olevan putken ristikko, joka tulee täydelliseksi nousuesteeksi melkein jokaisen kunnon sateen tuoman roskien myötä. Esillä on ollut myös Mätäpuron nimenvaihto Haaganpuroksi.

6.6.2. Mellunkylänpuro

Purosta on saatu sähköttämällä paikoin hyviä taimentiheyksiä. Myös luonnonkutu on onnistunut. Sen aarrepuiston osuus on maisemoitu vesielämää haittaavalla tavalla. Kaupungin kanssa sovittu, että Virho jättää esityksen Aarrepuiston ongelmien korjaamiseksi. Lisäksi järjestetään talkoot ja myötävaikutetaan kaupungin pienvesiohjelman toteutumiseen. Vastuuhenkilö Ari Virtanen.

6.6.3. Muut metropolipurot

Viikinpuroon ja Mustapuroon aiotaan tehdä uusia istutuksia.

Helsingin perhokalastajat ry on kiinnostunut saamaan "nimikkopuroa" hoitoonsa Virhon ohjauksessa. Harry Schulman Helsingin perhokalastajista selvittää mitä seura voisi tehdä ja on sen myötä yhteydessä Virhoon.

6.7.Kunnostustalkoot 2008

Talkoita järjestetään ainakin Vastinkoskella, Vihtijoella, Mätäpurolla, Longinojalla, Mellunkylänpurolla sekä Glomsinjoella. Aikomus on tiedottaa niistä yhteisesti. Vastuuhenkilö Pekka Lindblad yhdessä kunkin kohdevastaavan kanssa.

6.8. Pomoväst

Pomoväst eli luontaisten meritaimenkantojen elvyttäminen Länsi-Uudellamaalla-hankkeen 1. vaihe on ohi. Hanke onnistui olosuhteisiin nähden hyvin ja näin saatiin kattava kuva alueen mahdollisista taimenpuroista sekä niiden kunnostustarpeista. Löytyi 16 kunnostettavaa kohdetta, mutta vähemmistössä niissä on taimenia. Keväällä istutettiin niistä 5 taimenen poikasia. Annettiin Esko Vuoriselle valtuudet hankkeen jatkoselvittelyyn ja -suunnitteluun sekä sen pohjalta esityksen tekoon hallitukselle.

6.9. Espoon virtavedet

Kotiutusistutuksia jatketaan mahdollisuuksien mukaan Finnoonojan ja Lukupuron vesistöissä. Monikonpuron taimenkannan nykytilaa selvitetään. Mikäli taimenkanta katsotaan kadonneeksi, ruvetaan selvittämään mahdollisia kotiutusistutuksia.

Espoonjoen vesistössä selvitetään Glomsinjoelle talkookunnostusta, jossa koskipaikan ennallistamisella ensisijaisesti parannettaisiin (meri-)taimenen lisääntymismahdollisuuksia joen alaosalla. Samassa yhteydessä luotaisiin mahdollisuuksien mukaan potentiaalisia elinympäristöjä vesistössä esiintyvälle purohyrrälle, joka on uhanalainen jokiuomasta riippuvainen kovakuoriainen.

Kalateiden rakentaminen Espoon- ja Mankinjoen vesistöjen nousuesteisiin selvitetään.

Espoon kaavoituksen etenemistä seurataan ja puututaan tarvittaessa virtavesiin vaikuttaviin hankkeisiin. Paikallisten ympäristö- ja asukasjärjestöjen sekä Espoon kaupungin toimijoiden kanssa tehdään yhteistyötä yleisen virtavesi- ja valuma-alue-tietoisuuden parantamiseksi. Vedenoton vaikutuksia seurataan tarkasti vesistöissä ja vaikutetaan tuleviin hankkeisiin ja lupakäsittelyihin. Vastuuhenkilö Aki Janatuinen.

7. Väänteenjoen kalatie

Hiidenveden ja Lohjanjärven välisen Väänteenjoen kalatie rakennettaneen tämän talven aikana Virhon voimin. Esa Lehtinen kertoi, että Virholle kuuluvan omavastuuosuuden rahoitus saadaan yhdistyksen ulkopuolelta. Virho tekee yhteistyösopimuksen Lohjan kaupungin kanssa rahoitusasioiden selvittyä. Järvien välissä on 30 cm pudotuskorkeudella säännöstelypato, joka on osittainen vaelluseste. Monihaaraisen kalatien virtaamaksi tulee 0,7-1,5 kuutiota vettä sekunnissa. Sen pituudeksi tulee 130 metriä.

8. Sähkökalastusvälineiden hankkiminen

Selvitetään mahdollisuuksia hankkia sähkökalastusvälineet Virhon istutusten ja vaelluskalojen lisääntymisen sekä esiintymisen selvittämiseksi kunnostuskohteissa. Varoja voisi saada kalastuskorttivaroista, jotka tulevat helmikuussa hakuun. Välineiden hinta on noin 3000 euroa. Raportointi sähköistyksistä tulee hoitaa kunnolla. Vastuuhenkilöt Aki Janatuinen ja Esa Lehtinen, jotka ilmoittavat tuloksista Virhon hallitukselle helmikuun loppuun mennessä.

Jos sähköistysvälineet saadaan, hallitus laatii listan sähköistettävistä kohteista. Lisäksi niiden käyttöä varten laaditaan toimintaohjeet sekä hankitaan asiankuuluvat luvat viranomaisilta.

9. Kotisivujen uudistus

Kotisivujen uudistus on loppusuoralla ja niitä viimeistellään. Lisäksi niitä varten tulee valmistella tekstejä eri kohteista. Uudet sivut julkaistaan ensi vuoden alkupuolella.

10. Norppasähkön kriteerit

Suomen luonnonsuojeluliitolla on ns. vihreää sähköä varten omat norppakriteerit. Ne ovat nykyisin sellaiset, ettei vaadita edes kalateitä vesivoimaloihin ja sähköä voidaan tuottaa norppakriteereillä vaikka vesieliöstön vaellusmahdollisuudet olisi täysin tuhottu. Kriteeristö on ollut tänä vuonna uusittavana, mutta edelleenkään niitä ei ole saatu muutettua edes vähimmäisvaatimuksia vastaaviksi. Kriteeristö pitää saada kuntoon mahdollisimman pian. Virho vaikuttaa asiassa liittoon päin ja sen edustaja uusintahankkeessa on Esa Lehtinen.


Palaa takaisin